Kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 21.05.2024/Pykälä 89

§ 89

Asianumero: 181/03.01.00/2024  

Kirkkoneuvoston päätös 23.4.2024 § 69 ”Padasjoen alueen kiinteistöasiat” sisälsi menettelytapavirheen, koska pöytäkirjaan ei kirjattu kirkkoneuvoston jäsenten äänestyskäyttäytymistä. Asia ei ihan yksiselitteinen ole, mutta asiassa on konsultoitu lakimiesasessoria, joka pitää suotavana käsitellä asia uudelleen.

Hallintosääntöömme, joka perustuu kirkkohallituksen malliohjesääntöön, ei ole kirjattu tätä velvoitetta. Se on tämän jälkeen tarkoitus kirjata hallintosäännön päivitykseen, mikä tullee hyväksyttäväksi vielä vuoden 2024 puolella.

Äänestyskäyttäytymisen kirjaamisen velvoitetta joudutaankin hakemaan sekundääreistä oikeuslähteistä, kirkkolaki tai kirkkojärjestys eivät suoraan velvoita tähän. Kirkon yleiskirje 11/2012 kuitenkin ohjeistaa asiasta selkeästi: Toimielimen kokouksesta on aina pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa. Myös kokouksessa toimitetun äänestyksen tuloksen sekä äänestyskäyttäytymisen tulisi olla todennettavissa jälkikäteen. Tämän vuoksi on syytä aina kirjata joko itse pöytäkirjaan tai pöytäkirjan liitteeseen, miten kukin toimielimen jäsen on asiassa äänestänyt.

Vuonna 2023 on tullut voimaan uusi kirkkolaki ja -järjestys, missä määrätään äänestysmenettelystä (KL 10:18), eriävästä mielipiteestä (KL 10:22) päätöksenteosta ja pöytäkirjasta (KJ 10:6 ja 10:8). Lisäksi Kirkkolain 10:22 mukaan ”Päätöstä vastaan äänestänyt jäsen tai eriävän mielipiteen ilmoittanut jäsen tai esittelijä ei ole vastuussa päätöksestä.”.

Kyseisen pykälän hallituksen (HE 108/2022) perustelujen mukaan päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut toimielimen jäsen vapautuu tästä vastuusta. Vastuusta vapautumiseen riittää, että jäsenen äänestyskäyttäytyminen ilmenee toimielimen pöytäkirjasta. Näin olleen joudutaan palaamaan vuoden 2012 (Kirkkohallituksen yleiskirje 11/2012) ohjeistukseen asian tulkinnan osalta.

Siten Hollolan seurakunnan kirkkoneuvoston päätös 23.4.2024 § 69 ”Padasjoen alueen kiinteistöasiat” sisälsi menettelytapavirheen, ja asia tulee käsitellä uudelleen alkuperäisen esittelyn mukaisesti.

23.4.2024 § 69 Padasjoen alueen kiinteistöasiat

Hollolan seurakunnan kiinteistöstrategiassa (Kirkkovaltuusto 13.12.2022 § 51) Padasjoen pappila rakennuksineen on merkitty luovutettavaksi kiinteis-töksi. Kirkkoneuvoston taloudellinen jaosto on 31.10.2023 (§ 72) valinnut Padasjoen pappilan myyntitavaksi perinteisen myynnin kiinteistövälitysliik-keen kautta. Hollolan seurakunnan kirkkoneuvosto on kokouksessaan 12.12.2023 (§ 209) valinnut pappilan kiinteistövälitysliikkeen ja valtuuttanut kiinteistöpäällikön allekirjoittamaan välityssopimuksen.

Välityssopimus Huoneistokeskus Oy:n kanssa on allekirjoitettu 26.1.2024.

Padasjoen kappeliseurakunnassa järjestettiin 18.3.2024 talous- ja kiinteistöilta, jossa Hollolan seurakunnan johtavat viranhaltijat alustivat aiheista. Alustusten jälkeen käytiin avointa keskustelua kiinteistöihin liittyen. Kappeliseurakunnassa järjestettiin 18.3 – 8.4.2024 seurakuntalaiskysely, jossa tiedusteltiin seurakuntalaisten toiveita ja mielipiteitä.

Padasjoen kappeliseurakunnan johtokunta 16.4.2024 kokouksessaan tutustui kyselyn tuloksiin. Samassa kokouksessa kiinteistöpäällikkö esitteli yhden vaihtoehdon seurakunnan kokoontumis- ja toimistotilojen järjestämiseksi seurakuntakodin maa-alueelle sekä rahoitusmallin vaihtoehdon toteuttamiseksi.

Aiheen yleiskeskustelussa koettiin järkeväksi, että Mustanlahdenkärjen rantatonttien myynti sekä seurakuntakodin maa-alueen kaavamuutosprosessi aloitettaisiin mahdollisimman nopeasti.

Kappelin johtokunnan varsinaisessa pykälän käsittelyssä 16.4.2024 (§ 15) tehtiin esitys Padasjoen pappilan myynnin keskeyttämisestä ja pappilan tilojen kehittämisestä seurakunnan kokoontumistilaksi. Esitys voitti äänin 7–2.

Pappilan ympäristö on kaavassa suojeltu, mutta itse rakennuksille ei ole haettu suojelua. Nykyinen pappilan päärakennus on rakennettu vuonna 1831 tapahtuneen pappilan päärakennuksen palon jälkeen. Pihapiirissä sijaitseva kivinavetta on rakennettu vuonna 1878.

Padasjoen kappeliseurakunnan johtokunnan esittämä tilojen muuttaminen seurakunnan kokoontumistiloiksi vaatii kuntoarvioiden, kuntotutkimusten sekä niiden perusteella tehtyjen korjaus, muutos ja rakennesuunnitelmien laatimista ennen kuin päästään laatimaan varsinaisia urakkatarjouspyyntöjä. Näiden selvitysten ja suunnitelmien kustannusarvio liikkuu 70–100.000 euron välillä, alv 0 %. Nämä ovat kustannuksia, jotka valuvat hukkaan, jos urakkatarjousten hinta nousee liian korkeaksi eikä muutos- ja korjaustöitä päätetä toteuttaa.

Esittelijä Kiinteistöpäällikkö Kokko Keijo

Päätösehdotus Tämä päätös korvaa kirkkoneuvoston 23.4.2024 § 69 päätöksen: 1.Padasjoen pappilan myyntiä jatketaan voimassa olevan kiinteistöstrategian sekä kirkkoneuvoston 12.12.2023 päätöksen mukaisesti, ja myynnistä saadut rahat kohdennetaan Padasjoen rakennusten kehittämiseen                                                                         2.Mustanlahdenkärjen loma-asuntotonttien myynti aloitetaan kiinteistövälitysliikkeen valinnalla, josta kiinteistöpäällikkö tuo esityksen seuraavaan kirkkoneuvoston kokoukseen                               3.Seurakuntakodin maa-alueen kaavoitusprosessi käynnistetään.

Päätös Essi Nieminen teki esitykselle vastaesityksen: Padasjoen pappila otetaan pois myynnistä.                                                                                            Vesa-Pekka Carlson kannatti Essi Niemisen esitystä. Koska oli tehty kannatettu vastaesitys esittelijän pohjaesitykselle, niin puheenjohtaja esitti, että suoritetaan nimenhuutoäänestys, mikä hyväksyttiin. Suoritettiin äänestys, siten, että esittelijän tekemä muutettu pohjaesitys on jaa ja Essi Niemisen tekemä vastaesitys ei.                                                                                                                             Äänestys:                                                                                                        Aakala Seija Jaa                                                                                           Anttonen Raine Jaa                                                                                     Carlson Vesa-Pekka Ei                                                                               Huttunen Timo Jaa                                                                             Joensuu Kristiina Jaa                                                                                                                                                                                                               Juselius Jarkko Jaa                                                                                 Kaalikoski Sirpa Jaa                                                                                    Kotiaho Pekka Tyhjä                                                                                  Nieminen Essi Ei                                                                                         Sinivaara Lea Jaa                                                                                                                                                                                                                                                                                                                               Valkeavuori Virve Jaa                                                           Vilkman Mira Tyhjä                                                                                                                                                                                                                                             Äänestyksen perusteella muutettua pohjaesitystä kannatettiin äänin 8–2, tyhjiä ääniä 2. Näin ollen muutettu pohjaesitys hyväksyttiin kirkkoneuvoston päätökseksi.

Essi Nieminen jätti eriävän mielipiteen, minkä mukaan pappila pitäisi säilyttää seurakunnan omistuksessa, kehittää siitä kappeliseurakunnan toiminnallinen keskus.