Padasjoen kappeliseurakunnan johtokunta
Pöytäkirja 06.02.2025/Pykälä 11

§ 11

• Ilmoitusasiat

Padasjoen kappeliseurakunnan johtokunta kuulee johtavien viranhaltijoiden vastaukset 20.11.2024 kappeliseurakunnan johtokunnan kokouksessa esitettyihin kysymyksiin:

• Muskaritoiminnan mahdollisuudet Padasjoen kappeliseurakunnassa. (valmistelu johtava kanttori)

Padasjoen kappeliseurakuntaan on toivottu säännöllistä muskaritoimintaa. Muskari eli musiikkileikkikoulu osana seurakunnan toimintaa voidaan määritellä esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Kirkkomuskari on seurakunnan järjestämää varhaisiän musiikkikasvatusta, jossa alle kouluikäinen lapsi tutustuu musiikin perusasioihin laulaen, leikkien, rytmi- ja kehosoittimia soittaen, liikkuen ja kuunnellen. Musiikkikasvatus on tavoitteellista toimintaa, joka kehittää lapsen henkistä, hengellistä ja musiikillista kasvua. Ryhmiä on vauvoista 6-vuotiaisiin asti.

Alkuun musiikin maailmaan matkataan turvallisesti oman aikuisen kanssa (äiti, isä, isovanhempi, hoitaja) ja kolmevuotiaana lapsi alkaa opetella ryhmässä toimimista ohjaajan johdolla muiden saman ikäisten kanssa. (Tampereen seurakunnat)

Kirkkomuskarin toteuttaminen edellä mainitusti vaatii varhaisiän musiikkikasvatuksen osaamista, aikaa ja suunnitelmallisuutta. Kanttorin osaaminen varhaisiän musiikkikasvattajana vaihtelee. Useissa pienemmissä seurakunnissa onkin muskaritoimintaa sovellettu perhekerhojen yhteydessä. Näin myös Padasjoella. Perhekerhoissa lauletaan ja leikitään yhdessä, tutustutaan musiikkiin rytmin ja liikkeen kautta. Pääasiassa Padasjoella varhaisiän musiikkikasvatusta hoitaa lastenohjaaja Katri Mikkola mutta joinain kertoina myös kanttori on paikalla. Näinä kertoina perhekerho painottuu nimenomaan musiikkiin.

Vallitsevilla resursseilla muskaritoimintaa ei ole mahdollista kehittää Padasjoen kappeliseurakunnassa merkittävästi. Mielestäni vallitseva tilanne on kuitenkin sikäli hyvä, että perhekerhoissa musiikki on huomioitu ja sitä toteuttaa kaksi eri työalan työntekijää. Muskaritoimintaan resurssointia pitää tarkastella myös sitä kautta, kuinka paljon lapsia toiminta voi tavoittaa. (Johtava kanttori Jussi Keltakangas 23.1.2025).

• Padasjoen kappeliseurakunnan kiinteistötilanne, kokoontumistilat (valmistelu kiinteistöpäällikkö)

Liitteenä alustava aikatauluehdotus hankesuunnittelulle. Hankesuunnitteluvaiheen kesto ja kokousten määrä tarkentuu suunnittelijoiden mukaan, sekä sen mukaan tuleeko jatkotutkimustarpeita tehtäväksi kevään aikana. Jos tutkimuksia ei tarvita, voidaan suunnitteluvaihetta mielestäni tiivistää.

Aikatauluehdotusta pyritään kiristämään siten, että selvitykset ja suunnitelmat saataisiin valmiiksi kevään viimeisiin hallinnon kokouksiin.

Tehtäviä tutkimuksia:

Hormien kuntokartoitus: kuvataan hormit niiden käyttökelpoisuudet, toimivuuden ja kunnon tarkistamiseksi. Tämä on oleellista selvitettäessä painovoimaisen ilmanvaihdon säilyttämistä.

Sisäilmatekninen kuntokartoitus, jossa selvitetään mm. ilmavuotoja alapohjasta, tehdään kosteusmittauksia märkätiloihin ja kosteusriskirakenteisiin (alapohjat) ja yleinen sisäilmaston kartoitus (sisäilman kosteus ja lämpötila, mahdolliset aistinvaraiset havainnot ja tarvittaessa riskirakenteiden materiaalinäytteet mikrobitutkimuksiin.

Samalla tutkija kartoittaa yläpohjan ja alapohjan osalta tarkemmin asuntokaupan kuntotarkoituksessa havaittujen puutteiden ja riskien laajuutta korjaustoimenpiteiden määrittämiseksi haitta-ainekartoitus mahdollisten korjausten sisällön kannalta, tämä voi vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin ja osaltaan ohjaa myös korjauslaajuutta, jos löytyy esim. sisäilmaan vaikuttavia kuitulähteitä. (Kiinteistöpäällikkö Keijo Kokko 23.1.2025).

• Esteettömyyskartoitus sen aiheuttamat toimenpiteet, toteutusaikataulu. Kappelin kaiteet, kirkon ehtoollispöytä. (valmistelu kiinteistöpäällikkö)

Liitteenä yhteenveto esteettömyyskartoituksen toimenpide-ehdotuksista. Kappelin johtokunnan jäsenet voisivat ottaa kantaa missä järjestyksessä näitä suosituksia olisi hyvä alkaa toteuttamaan. (Kiinteistöpäällikkö Keijo Kokko 23.1.2025).

• Selvitys Pappilan avantouintipaikasta (valmistelu kiinteistöpäällikkö, kappalainen ja nuorisoseura Jaana Tanner)

Pappilan saunasta

Padasjoen Nuorisoseura vuokrasi Pappilan rantasaunan Kirkkojoen varresta jo lähes 30 vuotta sitten. Kaija Koivukoski muistelee, että vuosi saattoi olla 1998. Tämä tapahtui kuitenkin Heikki Pelkosen ollessa Padasjoen kirkkoherrana. Seuran puheenjohtajana tuolloin toiminut Koivukoski oli aloitteentekijänä asiassa, toki edustaen isompaa joukkoa paikallisia avantouimareita. Seura on maksanut 100,- vuokraa vuodessa.

Sauna on ollut seuran alajaoston, Jokisammakoiden, käytössä siitä asti syksystä kevääseen. Pikkupappilan vuokralaiset ovat silti voineet käyttää saunaa: käytännössä sauna on lämmitetty talvikaudella kerran viikossa torstai-iltaisin, jolloin siellä ovat käyneet niin asukkaat kuin osa Jokisammakoistakin. Isompi osa avantouimareista käy joessa omia aikojaan ilman saunaa, vain pukuhuonetta käyttäen. Nuorisoseuran jäsenmaksun maksaneilla on mahdollisuus lunastaa itselleen avain, jolla pääsee pukuhuoneeseen.

Seura on uusinut saunan lauteet ja myös kiuas on sinne ostettu. Saunaan pitää kantaa vedet, pesuvesi lämpiää padassa. Saunarakennuksessa on myös liiteri, jonne Nuorisoseura on hankkinut polttopuut. Siellä on myös jonkin verran ikivanhaa seurakunnan puuta, jota ei ole käytetty, koska lämpöarvo on varmaankin mitätön. 50-luvulta peräisin olevan rakennuksen liiteriä ei ollut selvästikään koskaan siivottu, kun kolmisen vuotta sitten seura-aktiivit tyhjensivät sen kokonaan, poistivat maalattialla olevan silpun yms. ja asettelivat alustaksi kuormalavat. Polttopuita on myös tehty talkoilla.

Laituri on kunnostettu ja siihen on asennettu lämmitin, jotta se pysyisi sulana eivätkä uimarit liukastuisi. Seuran hankkima vesipumppu laitetaan kovimmilla pakkasilla varmistamaan, että joki pysyy auki laiturin edustalla.

Saunarakennuksen välipohjaa on villoitettu.

Alun perin tienvarressa ei ollut mitään parkkipaikkaa, mutta muutama vuosi sitten tuotettiin siihen mursketta ja soraa, jolla saatiin pieni levike autoja varten.

Itse tonttia on raivattu: vielä muutama vuosi sitten saunan ja Pappilansillan väli oli täysin pusikoitunut, nyt se puistomainen pikkukeidas, jota mm. koiraanomistajat käyttävät kesähelteillä. Alue on aivan kävelytien vieressä, joten siitä on kätevää poiketa lenkin aikana vilvoittelemaan. Nurmikkoa leikataan kesäisin, seura on hankkinut sitä varten trimmerin, ja myös kauempaa kuin aivan saunan ympäriltä on niitetty korkea heinikko alas viikatteella, mikä on kohentanut keskeisen alueen ilmettä oleellisesti.

Avantokauden päättyessä keväällä on aina siivoustalkoot, samoin syyskauden alkaessa. Uimareita on ollut parhaimmillaan 30–40, nykyisin aktiivikävijöitä on noin 20. Keväästä syksyyn sauna rantoineen on ollut pelkästään Pikkupappilan vuokralaisten käytössä.

Avantouintipaikka oli aiemmin kaikille avoin, mutta se piti lopettaa, koska virallinen uimapaikka vaatii säännölliset terveystarkastukset. Maksut olivat korkeat: käyntimaksu, kilometrikorvaukset, näytteenotto ja analyysi tekivät yhteensä noin 400 euroa vuosittain, eikä pienellä seuralla ollut (eikä ole nytkään) siihen varaa.

Nuorisoseura ei aio ottaa yhtään enempää työtä taakakseen, eli jos Pappilan saunarannasta tulee yleinen, ei seura ole siinä mitenkään mukana.

Hollolan seurakunta ei avaa avantouintipaikkaa yleiseksi uimapaikaksi. (Kiinteistöpäällikkö Keijo Kokko, Kappalainen Kristian Saarnio 23.1.2025).

• Rippikoulujen pitopaikat Hollolan seurakunnassa (valmistelu kirkkoherra)

Hollolan seurakunnassa suunnitellaan leirivuodet ennakoivasti siten, että joka vuosi helmikuussa työalat eittävät suunnitelmansa ja toiveensa seuraavan vuoden osalta. Helmikuussa 2025 sovitaan leirivuosi 2026. Tämän jälkeen leirikeskusten isäntä pystyy myymään vapaita vuorokausia muille toimijoille, eli maaliskuussa 2025 alkaa vuoden 2026 ulosmyynti.

Hallinto on viime vuosina hyväksynyt varsin tiukkojakin leikkureita toiminnan rahoittamiselle, ja niin esimerkiksi rippikoulutyön toimiala on etsinyt säästöjä mm. reissuriparista tinkien. Hollolan seurakunnalle tulee edullisemmaksi keskittää omat rippikoulut yhteen leirikeskukseen ja näin myydä ulkopuolisille toimijoille leirivuorokausia mm. Särsjärveltä. Hollolan seurakunta ei tarvitse näin montaa leirikeskusta. Lasten ja nuorten ikäluokat pienevät merkittävällä tavalla. (Kirkkoherra Timo Huttunen 7.1.2025).

• Suntioresurssit Padasjoen kappeliseurakunnassa. Selvitys liitteessä. (valmistelu johtava suntio)

• Johtava kasvatuksen työalajohtaja antoi ajankohtaiskatsauksen.

Johtokunnan iltakoulu 20.2 klo 17.00

 Padasjoen kappeliseurakunnan johtokunta merkitsee tiedoksi johtavien viranhaltijoiden selvitykset.